Ilmatieteen laitos
 Sää ja ilmasto  ·  Ilmastonmuutos  ·  Ilmanlaatu  ·  Tutkimus  ·  Tuotteet ja palvelut  ·  Uutiset  ·  Organisaatio
Miksi ilmasto muuttuu?

Maailmanlaajuinen ilmiö

» Ilmastohistoria
» Havaitut ilmastonmuutokset viime vuosisatoina
» Mistä viimeaikainen havaittu ilmastonmuutos johtuu?
» Maapallon ilmaston muuttuminen tulevaisuudessa
» Jäätiköt ja valtameret
» Hapen isotoopit ilmastopäivyrinä


Muutos Suomessa

Vaikutuksia

Tutkimuskohteita

IPCC

Viestintä ja koulutus

» På svenska

» In English

Ilmastonmuutos | Maailmanlaajuinen ilmiö | Jäätiköt ja valtameret

Jäätiköt ja valtameret

Ilmaston lämpeneminen näkyy myös valtamerissä, mm. veden lämpötilan nousuna ja jääpeitteen hupenemisena. Ilmaston lämmetessä lämpöenergian määrää maapallolla lisääntyy. Valtaosa tästä energiasta on tähän mennessä varastoitunut meriin (ks. kuvaa). Lämpötilojen noustessa veden lämpölaajeneminen lisää meriveden tilavuutta. Tämä johtaa meren pinnan nousuun. Ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa merenpintaa nostaakin eniten nimenomaan meriveden lämpölaajeneminen. Myös pienten vuoristojäätiköitten sulaessa vapautuva vesi on lyhyellä aikavälillä tärkeä merenpinnan nousun aiheuttaja.

Etelämantereen ja Grönlannin suuret napajäätiköt reagoivat ilmastonmuutokseen hitaasti. Ne eivät näyttäisi tähän mennessä aiheuttaneen merenpinnan nousua yhtä paljon kuin pienemmät jäätiköt, joskin laskelmat ovat melko epätarkkoja. Mutta kun tarkastellaan tilannetta satojen vuosien päähän eteenpäin, napajäätiköistä vapautuva vesi noussee tärkeimmäksi meren pinnan kohoamisen aiheuttajaksi.

1800-luvun lopulta tähän päivään meren pinta on noussut noin 20 cm. Viime aikoina nousuvauhti on ollut nopeampaa, noin kolme milliä vuodessa.

Ilmaston muuttuminen vaikuttaa myös merivirtoihin. Pohjois-Euroopan asukkaita kiinnostaa erityisesti, miten Pohjois-Atlantin lämmin merivirta käyttäytyy maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen kourissa.

Ilmastojärjestelmään varastoituneen lämpöenergian määrän lisääntyminen jaksolla1961-2003

Kuva: Ilmastojärjestelmään varastoituneen lämpöenergian määrän lisääntyminen jaksolla 1961-2003 (siniset pylväät) ja 1993-2003 (viininpunaiset pylväät). Alimmat pylväät kuvaavat energian määrän lisäystä kokonaisuudessaan. Muut pylväät ylhäältä alas ilmaisevat:
  • Meriveden lämpenemiseen varastoitunutta energiamäärää
  • Pienten jäätikköjen jään sulamiseen kulunutta energiaa
  • Grönlannin jäätikön jään sulamiseen kulunutta energiaa
  • Etelämantereen jäätikön jään sulamiseen kulunutta energiaa
  • Maan pintakerroksen lämpötilan nousuun liittyvää energiaa
  • Ilmakehän lämpötilan ja vesihöyryn määrän nousuun liittyvää energiaa
  • Merijään sulamiseen kulunutta energiaa
Esimerkiksi vuodesta 1961 vuoteen 2003 lämpöenergian kokonaismäärän arvioitu lisääntyminen oli 15,9 x 1022 joulea, mistä määrästä noin 90 % eli 14,2 x 1022 joulea on päätynyt meriin. - Mustat tikut pylväitten päissä ilmaisevat energiamäärän muutoksen epävarmuusvälin.




Sivun alkuun   Takaisin etusivulle
Lue lisää

Napamerien jääpeite

Itämeren jääpeite

Mannerjäätiköt

Meren pinnan kohoaminen

Miten käy Atlantin lämpimälle merivirralle?

Havaintotietoa ilmastonmuutoksesta meristä

Havaintotietoa napajäätiköistä
© Ilmatieteen laitos Muuntolaskuri  Tulosta