 |
|
|
|
Tutkimus | Avaruustutkimus | Aurinkokunta - Cassini
Titanin ohilentoja Cassinilla
Cassinilla ensimmäinen lähikohtaaminen Titanin kanssa tiistaina 26. lokakuuta
Cassini-avaruusluotain saapui Saturnusta kiertävälle radalleen heinäkuun alussa, ja nyt sen nelivuotisen tutkimusurakan Titan-tutkimus on alkamassa todenteolla. Titan on pilvien peittävä Aurinkokuntamme toiseksi massiivisin kuu ja suurempi kuin planeetat Merkurius ja Pluto. Kaikkiaan Titanin ohilentoja Cassinilla on tiedossa peräti yli 40 ja niiden aikana pyritään kartoittamaan Titanin pintaa, ja selvittämään onko pinta todellakin suureksi osaksi etaanimeren peitossa. Titanin satoihin kilometreihin yltävää kaasukehää tutkitaan myös tarkasti, alkaen ainepitoisuuksista ja yhdisteistä, jotka muodostavat paksun oranssin pilvikerroksen Titanin ylle.
Ilmatieteen laitoksen (IL) avaruustutkimus on mukana yhdessä Oulun yliopiston kanssa tutkimassa Titanin plasmaympäristöä Cassinin mittaustulosten perusteella. Lisäksi Ilmatieteen laitos vastaa painemittalaitteesta 14. tammikuuta 2005 Titanin kaasukehän läpi laskeutuvassa Huygens-luotaimessa. Silloin odotamme ensimmäisiä kuvia Titanin pilviverhon peittämästä pinnasta.
Avaruustutkimuksen osastolla on Titan-tutkimusta tehty aktiivisemmin vasta parin vuoden ajan, ja Titanin plasmaympäristöä simuloimaan luotu malli on kansainvälistä huippua. Näin nopeat tulokset eivät tosin olisi olleet mahdollisia ilman IL:n menestyksekästä Mars-mallinnusta, joka on ollut pitempi aikainen projekti. Nyt odotamme Cassinin tuloksia tältä ja joulukuun 13. päivän ohilennolta, joista näemme miten olemme mallinnuksessa onnistuneet ja mitä aiemmin tuntemattomia tekijöitä mallin kehittelyssä tulisi ottaa huomioon.
Lisätietoja:
, puh. (09) 1929 4658
, puh. (09) 1929 4636
, puh. (09) 1929 2204
Sivun alkuun Takaisin etusivulle
|
|
|
|
| 
Kaksi simulaatiokuvaa ionien määrästä ja magneettikentästä Titanin välittömässä ympäristössä. Kuvat esittävät samaa tilannetta ja Saturnuksen magneettikehän hiukkaset liikkuvat Titania kohti oikealta alhaalta ja Saturnus olisi kaukana vasemman alanurkan suunnassa. Ylemmässä kuvassa runsaimmin ioneja sisältävät alueet ovat valkeita ja Titan on esitetty tummalla pallolla. Alakuvassa voimakkain magneettikenttä (punaisella) on virtauksen tulosuunnassa ja myöskin Saturnuksesta poispäin. Heikko magneettikenttä muodostaa yhdessä runsaamman ionitiheyden kanssa Saturnukseen päin taipuneen pyrstön
|
|
|
|