 |
|
|
|
Tutkimus | Yhteiskunta ja ilmakehä | UV-säteily - Mitä ovat UV-säteily ja UV-indeksi?
Mitä ovat UV-säteily ja UV-indeksi?
Aurinkoaltistuksen vähentäminen pienentää tehokkaasti UV-säteilyn haittavaikutuksia. Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua.
Suojautumistarpeen arviointia varten on Suomessa otettu käyttöön UV-indeksi eli UVI, joka ilmoittaa auringon haitallisen UV-säteilyn määrän yhdellä luvulla. UV-indeksiä voidaan käyttää kertomaan sekä ennustetusta että havaitusta UV-säteilyn määrästä.
YK:n suositusten mukaista UV-indeksiä käytetään ympäri maapalloa samalla tavalla. Indeksin vaihteluun vaikuttavat ennen kaikkea sijainti maapallolla sekä vuoden- ja vuorokaudenaika. Lisäksi UV-indeksiin vaikuttavat pilvisyys, paikan korkeus merenpinnasta ja yläilmakehän otsonin määrä.
UV-indeksin arvo 0 tarkoittaa, ettei säteilyä ole lainkaan. Auringolta on syytä suojautua kun UV-indeksi ylittää arvon 3. UVI 3 toteutuu Etelä-Suomessa toukokuusta elokuuhun, kauniina keskikesän päivänä peräti seitsemän tunnin ajan eli klo 10 - 17. UVI:n arvo 6 ja sen ylittävät arvot tarkoittavat voimakasta ja 8 ja siitä ylöspäin hyvin voimakasta säteilyä. Keskikesällä ja keskipäivällä UV-indeksi vaihtelee Etelä-Suomessa pilvettömänä päivänä 5 - 6 välillä. Välimeren maissa säteily on päivällä voimakkaampaa, mutta suojautumisaika on melko sama. Tätä havainnollistaa alla oleva pilvettömän kesäpäivän kuva.
Yli 11:n UV-indeksi tarkoittaa äärimmäisen voimakasta säteilytehoa, jota saadaan vuoristossa tai päiväntasaajan leveysasteilla. Korkein tunnettu UV-indeksin arvo 20 on mitattu Andeilla Pohjois-Argentiinassa.
Tyypillisiä UV-indeksin korkeimpia arvoja maapallon eri puolilla:
Auringon säteily sisältää näkyvän valon lisäksi mm. näkymättömiä infrapuna- eli lämpösäteitä sekä ultravioletti- eli UV-säteitä. Ultraviolettisäteily on näkyvän valon ja röntgensäteilyn välissä olevaa sähkömagneettista säteilyä. UV-säteily jaetaan kolmeen eri osaan, UV-A-, UV-B- ja UV-C -säteilyyn. Auringonsäteilyn UV-C suodattuu pois ilmakehän otsonikerroksessa, samoin osa UV-B:stä.
UV-indeksillä tarkoitetaan ihon punehtumisen kannalta merkityksellisen säteilyenergian määrää.
1. Mitä korkeammalla aurinko on, sitä enemmän UV-säteilyä. Tarvitset suojaa viimeistään kun varjosi on itseäsi lyhyempi.
2. UV-säteily läpäisee pilvet helpommin kuin näkyvä valo. Pilviselläkin säällä voi siis altistua liialliselle säteilylle. Jopa 90% UV-säteilystä läpäisee ohuen pilven. Vasta paksu sadepilvi vaimentaa UV-säteilyn hyvin alhaiselle tasolle.
Pilvettömänä päivänä noin puolet UV-säteilystä tulee auringon suorana säteilynä. Toinen puoli saadaan muualta taivaalta ns. hajasäteilynä. Oleskeltaessa avoimella paikalla, kuten vesillä, rannalla, heinäpellolla, suolla tai tunturissa UV-altistus voi tästä syystä olla yllättävän suuri.
3. UV-indeksi voimistuu noin 10-12% yhden kilometrin nousua kohden.
4. UV-säteilyä heijastuu myös eri tavoin erilaisista pinnoista. Tuore lumi heijastaa yli 80 % UV-säteilystä.
5. Kesäpäivän koko UV-säteilystä noin puolet tulee kello 11 - 15. Aamulla ja illalla UV-säteilyltä ei siis ole tarpeen suojautua. Nyrkkisääntönä suojata kannattaa kun UV-indeksi ylittää lukuarvon 3. Etelä-Suomessa tämä tapahtuu selkeänä keskikesän päivänä noin kello 10. Vastaavasti iltapäivällä indeksin arvo 3 alitetaan kello 17 maissa.
6. Riippuen elämäntavoista sisällä työskentelevä saa alle 20% ulkotyöläisen UV-vuosiannoksesta.
7. Varjossakin ruskettuu. Varjossa suoralta auringon säteilyltä saat noin 50% UV-säteilystä.
8. Vaalea hiekka heijastaa 20% UV-säteilystä. Auringon korkeuskulmasta riippuen voi auringonottaja saada makuuasennossa huomattavasti enemmän säteilyä kuin pystyasennossa oleva. Jos ulkonaoleminen on jotain muuta kuin vaaka-asennossa tapahtuvaa auringonottoa kuten kävelyä, leikkiä, tai asennoltaan vaihtelevaa työtä, iholle tulevan säteilyn määrä käytännössä alenee.
9. Kirkkaassa vedessä puolen metrin syvyyteen tunkeutuu vielä 40% UV-säteilystä, joten uidessakin altistuu UV-säteilylle.
Jokioisten observatoriossa 19.6.1999 mitatun UV-indeksin vuorokausikulku. Suojautumisraja ylittyy aamupäivällä kello 10 ja päättyy vähän ennen kello 17.
UV-säteily vaikuttaa ihon väriainetta muodostaviin soluihin, melanosyytteihin. Iho ruskettuu altistuessaan UV-säteilylle. UV-A ruskettaa jo olemassa olevaa pigmenttiä, kun taas UV-B saa aikaan ihon pintasolukon lisääntymistä, eli ihon paksunemista ja uuden pigmentin muodostumista iholla.
Rusketus on ihon suojakeino, joka pyrkii vähentämään vahingollisten ultraviolettisäteiden pääsyä ihon syvempiin kerroksiin. Iho voi myös palaa, jos säteilyä tulee liikaa. Liiallinen UV-säteily vanhentaa ihoa ennenaikaisesti. Iho muuttuu kuivaksi ja karheaksi ja siihen tulee värimuutoksia.
Iho ei unohda saamaansa UV-säteilyä, vaan säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan. Siksi on syytä välttää UV-säteilyä tai suojautua siltä myös silloin kun välitöntä palamisvaaraa ei ole. Erityisesti lasten ja nuorten suojautuminen on tärkeää.
Yläilmakehän otsonimäärä on vähentynyt viime vuosina Suomen ja Skandinavian alueella, erityisesti kevättalvella. Otsonin vähentyminen lisää UV-säteilyä maan pinnalla jonkin verran. Altistuksen lisääntyminen näkyy vasta vuosien kuluttua terveyshaittoina.
Ihosyöpävaara lisääntyy iholle tulevan säteilyn takia. Ihomelanoomista noin 95 % voitaisiin ehkäistä suojaamalla iho palamiselta. Kansalaisten omalla käyttäytymisellä on suuri kansanterveydellinen merkitys: rusketuksen ihannointi, lisääntynyt vähäpukeinen kesäulkoilu ja etelän rantalomailu ovat kasvattaneet väestön UV-altistusta paljon enemmän kuin ilmakehän muuttuminen.
Parhaiten iho suojataan vaatetuksella ja hakeutumalla varjoon keskipäivän tuntien auringolta. Siesta on siis monella tavalla terveellinen tapa.
UV-säteily ei tunnu iholla. Älä siis unohda UV-suojausta tuulisena tai viileänäkään päivänä jos UV-indeksi ylittää arvon 3.
Aurinkosuojavoiteilla voidaan ehkäistä ihon palamista, sillä ne vaimentavat ihoa polttavaa UV-säteilyn osaa. Suojavoiteet eivät kuitenkaan pysty täysin estämään soluvaurioita aiheuttavaa säteilyä pääsemästä iholle. Suojavoiteita käyttämällä ei siis pidä pidentää auringossa oleskelua.
Aurinkosuojavoiteita tulisi käyttää täydentämään muuta suojautumista. Voidetta tulee levittää runsaasti auringolle alttiiksi jääviin kehon alueisiin, kuten käsiin ja kasvoihin. Käsittely on myös muistettava uusia tarpeeksi usein. Suojavoiteen suojakertoimen on oltava vähintään 15 ja suojan on katettava sekä UV-B että UV-A-alueet.
Lapset ovat herkempiä UV-säteilyn haittavaikutuksille. Lasten ihon toistuva palaminen ja ilman palamisiakin syntynyt suuri elinikäinen UV-kertymä lisäävät heidän ihosyöpäriskiään tulevaisuudessa.
Lasten suojaamiseen tulee vanhempien kiinnittää erityistä huomiota. Paidalla ja lierihatulla voidaan suojata helpoimmin palavat ihoalueet: olkapäät, niska ja käsivarret. Hattu suojaa myös kasvoja ja silmiä. Aurinkovoiteista tulee valita lapsille suunniteltu suojavoide. Pikkulasten iholle saa levittää vain fysikaalisen suodattimen, kuten sinkkioksidi ja titaanidioksidi, perustuvia suojavoiteita.
Alle kaksivuotiaille ei suositella aurinkosuojavoiteiden käyttämistä. Alle kaksivuotiaiden lasten iho suojataan ennen kaikkea vaatteilla ja välttämällä suoraa korkean auringon paistetta.
Eri ihotyypit kestävät aurinkoa eri tavalla ja ne voidaan karkeasti luokitella seuraavasti:
| Ihotyyppi |
Auringossa palaminen ja ruskettuminen |
| I |
Palaa erittäin helposti, ei rusketu |
| II |
Palaa helposti, ruskettuu vain vähän |
| III |
Palaa joskus, ruskettuu hyvin |
| IV |
Palaa harvoin, ruskettuu hyvin |
Suomalaisista noin kolmannes kuuluu ihotyyppeihin I - II. Suurin osa on ihotyyppiä III, joka kymmenes on ihotyyppiä IV. Tumma iho reagoi auringonvaloon hitaammin, vaalea herkemmin. Punatukkaiset ja hyvin vaaleaihoiset ihmiset yleensä sietävät huonosti aurinkoa.
Rusketus ei suojaa ihoa palamiselta vaan vastaa enimmillään vain suojakertoimen arvoa 4. UV-säteet pystyvät tunkeutumaan ruskettuneenkin ihon läpi vaurioittamaan kudoksia. Iho ei karaistu palamisista, vaan tosiasiassa käy päinvastoin. Varsinkin lapsen ihon suojelu toistuvilta palamisilta alentaa aikuisiän ihosyöpäriskiä oleellisesti.
Ihon lisäksi myös silmät ovat herkkiä UV-säteilylle. Liiallinen lyhytaikainen altistus aiheuttaa akuutin tulehdustilan, jota kutsutaan lumisokeudeksi. Se on kivulias mutta onneksi parantuva vaiva.
Pitkäaikainen altistus säteilylle aiheuttaa silmän mykiössä hitaasti kehittyviä samentumia, mikä merkitsee, että mahdollinen kaihi alkaa kehittyä entistä nuoremmalla iällä. Erityisesti lasten silmien suojelu on tärkeää, sillä lapsen silmän mykiö päästää lävitseen enemmän UV-säteilyä, kuin aikuisen. Osa UV-säteilystä voi tunkeutua aina silmän pohjaan asti jolloin verkkokalvon solut alkavat pikkuhiljaa rappeutua.
Silmät voi suojata UV-säteilyltä parhaiten käyttämällä varjostavaa hattua ja aurinkolaseja. Hyvät aurinkolasit paitsi suodattavat tehokkaasti, peittävät myös sivuilta silmään pyrkivän säteilyn.
Solariumlaitteet tuottavat aurinkoon verrattuna hyvin voimakasta UV-A säteilyä, jolloin iho ruskettuu nopeasti. Lisätietoja solariumin käytöstä löytyy Säteilyturvakeskuksen www-sivuilta.
Sivun alkuun Takaisin etusivulle
|
|
|
|